Rukoileminen

1. Raamatunkohta

Matt. 6: 5–13

Pointti: Rukous on keskustelua Isän kanssa.

2. Ydinopetus

Juutalaisten rukousajat olivat määrätyt, joten jokainen tiesi, mihin kellonaikaan piti rukoilla. Tekopyhät rukoilivat näkyvällä paikalla, jotta kaikki näkisivät heidän noudattavan juutalaisia rukoussääntöjä. Jeesus tiesi, että näille rukoilijoille oli tärkeämpää saada kunniaa muilta ihmisiltä kuin olla aidosti yhteydessä Jumalaan. Ne taas, jotka rukoilivat epäjumalia, pyrkivät rukouksellaan kiinnittämään jumalan huomion itseensä. Jeesus sanoi, että tällainen rukous on turhaa, sillä elävä Jumala huomaa muutenkin jokaisen ihmisen ja tietää ja tuntee tämän tarpeet. Ihminen ei siis voi ansaita Jumalan huomiota rukoilemalla.

Jeesus opetti Isä meidän – rukouksen, joka on kaikkien Jumalan lasten yhteistä puhetta Isälleen. Siksi siinä käytetään me-muotoa. Isä meidän – rukousta voi pitää täydellisenä rukouksena, onhan se Jeesuksen itse opettama. Isä meidän -rukouksessa on samoja asioita, jotka olivat tulleet esiin jo monessa Vanhan testamentin kirjoituksessa, eli sinänsä sen sisällössä ei ollut mitään uutta. Mutta aivan radikaalilla tavalla uutta oli se, että Jeesus korosti rukoilijan sydämen asenteen olevan paljon sanoja tärkeämpi. Jeesus opetti, että rukous on luonnollista ja yksinkertaista ihmisen puhetta Jumalalle. Jumala on Isä, jonka puoleen ihminen voi aina turvallisesti kääntyä.

3. Taustaa, termejä, sananselityksiä

Tekopyhä

Alkukielessä (kreikassa) tämän sanan yleisempi merkitys on ”näyttelijä”. Tekopyhän ulkoinen esiintyminen ei vastaa hänen sisintä olemustaan.

Synagoga

Juutalaisten jumalanpalveluspaikka ja rukoushuone. Juutalaisten pyhin paikka oli Jerusalemin temppeli, jossa suoritettiin uhripalveluksia Mooseksen lain mukaisesti. Kuitenkin myös synagogissa järjestettiin jumalanpalveluksia. Jeesus hyväksyi nämä jumalanpalvelukset ja osallistui itsekin niihin. Myös apostolit kävivät synagogissa, joita oli kaikkialla, missä juutalaisiakin oli – Jerusalemissakin, vaikka temppeli sijaitsi siellä.

Pakana

Ihminen, joka uskoo epäjumalaan. Jeesuksen ajan juutalaiset pitivät pakanoina niitä ihmisiä, jotka eivät uskoneet Israelin Jumalaan. Kristityn näkökulmasta pakanat ovat niitä, jotka eivät usko Raamatun kolmiyhteiseen Jumalaan.

Pyhittäminen

Jumala on pyhä, koska hänen olemuksensa on täydellinen ja synnitön. Jumalan nimen pyhittäminen tarkoittaa sitä, että Jumala osoittaa pyhyytensä ihmisten keskellä ja ihminen alistuu hänen pyhään tahtoonsa.

Kiusaus

Alkukielen (kreikan) sanan voi kääntää myös ”koetus”. Se tarkoittaa tilannetta, johon Paholainen johtaa ihmisen ja jossa ihmisen uskoa koetellaan. Samaa sanaa käytetään Jeesuksen kiusauksista kerrottaessa (Luuk. 4: 1-13). Paholaisen tavoite ihmistä kiusatessaan on saada tämä epäilemään Jumalan sanaa ja kaikkivaltiutta.

4. Raamatunkohtaan tutustuminen / Opetuksen havainnollistaminen

Isä meidän –rukous

Opetellaan Isä meidän –rukous ulkoa esim. seuraavasti:

a. Kirjoitetaan rukous paperille ja leikataan paperi kymmeneen osaan. Annetaan paperinpalat viereiselle parille tai ryhmälle koottavaksi palapelin tapaan.

b. Kirjoitetaan rukous näkyviin taululle tai kalvolle. Luetaan se ääneen yhdessä. Ohjaaja poistaa siitä yhden osan peittämällä tai pyyhkimällä. Sanotaan rukous uudestaan niin, että yritetään muistaa puuttuvakin osa. Jatketaan poistamista niin kauan, että rukous pitää sanoa kokonaan ääneen. (Tämän tehtävän voi tehdä myös osissa: ensin opetellaan em. metodilla jakeet 9b ja 10, sitten 11 ja 12, ja lopuksi jae 13, johon lisätään ”Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia, iankaikkisesti. Aamen.”)

Sydämen asenne

Ohjaaja leikkaa paperista sydämiä (n. 2-3 kertaa osallistujien määrän verran). Jokaiseen sydämeen kirjoitetaan yksi sana, joka kuvaa oikeaa tai väärää asennetta rukoilemiseen. Esimerkkisanoja: kunnioitus, kiitollisuus, nöyryys, synnintunto, katumus, ilo, suru, ylpeys, kostonhalu, ylimielisyys, tekopyhyys, pätemisen tarve, esittämisen tarve (osa sanoista on tarkoituksella vaikea ymmärtää, se tuo peliin haastetta).

Osallistujat menevät 5-10 hengen ryhmiin. Kullekin ryhmälle annetaan paperi ja kynä. Sydämet asetetaan keskelle huonetta kirjoituspuoli alaspäin. Ryhmät asettuvat kukin yhtä kauas sydämistä. Viestijuoksun tapaan ryhmät hakevat yksi kerrallaan yhden sydämen. Kun kaikki sydämet on haettu, ryhmät istuutuvat alas ja kirjoittavat hakemiensa sydänten sanat kahdelle palstalle: oikea ja väärä asenne rukoilemiseen. Voittajaryhmäksi julistetaan se, joka on parhaiten osannut laittaa sanat oikeille palstoille.

Vaihtoehto: Sanat kirjoitetaan paperille sitä mukaa, kun sydän on haettu. Sanoja ei laiteta kahdelle palstalle, vaan lopuksi käydään kaikki eri sanat läpi niin, että niiden merkitys tulee selväksi. Voittajaksi julistetaan ryhmä, joka on ehtinyt hakea eniten sydämiä (=jonka paperilla on pisin lista sanoja).

5. Askartelu, leikki, tehtävä

Tekopyhä

Piirretään kaksiosainen kuva A4-kokoiselle paperille (yksilö-, pari- tai ryhmätyönä). Paperi laitetaan pystyasentoon ja jaetaan kahteen osaan. Yläosan täyttää ajatuskupla ja alaosaan piirretään jonkin henkilön todellinen tilanne. Todellisessa tilanteessa henkilö tekee jotain hyvää, mutta ajatuskuplasta huomaa, että hän ei olekaan niin hyvä, kuin miltä näyttää. Voidaan toteuttaa myös kirjoitustehtävänä: kuvan alaosaan kirjoitetaan erilaisia hyvältä näyttäviä tekoja, yläosan ajatuskuplaan pahoja ja itsekkäitä ajatuksia, jotka voivat olla näiden tekojen takana. Esimerkkejä: Alakuvassa mies antaa rahaa keräyslippaaseen, yläkuvassa hän seisoo ihailijajoukon keskellä. Alakuvassa tyttö tamppaa mattoa ja yläkuvassa hän saa vanhemmiltaan enemmän viikkorahaa. Tämä tehtävä ei ole ihan helppo, aiheesta kannattaa ehkä aluksi keskustella yhdessä.

Popcorn-rukous (ryhmälle, joka ei ole tottunut rukoilemaan ääneen)

Mietitään aluksi yhdessä, mistä asioista itse kukin haluaisi kiittää Jumalaa (esim. terveydestä, kavereista, kodista, uudesta pyörästä, ihan mistä vaan!) Asetutaan piiriin ja rukoillaan yhdessä niin, että jokainen saa sanoa vuorollaan yhden lyhyen asian. Ohjaaja aloittaa rukouksen esim. ”Kiitos Jeesus…”. Tähän jokainen voi sanoa oman äsken kertomansa asian, ihan vain yhdellä sanalla (esim ”…kavereista”, ”…koirastani” jne.). Ohjaaja lopettaa rukouksen lyhyesti kiittämällä esim. kaikista osallistujista ja siitä, että saamme rukoilla aina ja kaikkialla.

6. Yhdessä pohdittavaksi

• Millaisissa tilanteissa ihmiset rukoilevat? Entä sinä itse?
• Miksi Jeesus halusi opettaa ihmisiä rukoilemaan?
• Millä tavalla ei kannata rukoilla?
• Rukousta verrataan joskus hengittämiseen. Millä tavalla rukous ja hengittäminen muistuttavat toisiaan?
• Onko hyvä vai huono asia rukoilla tavan vuoksi? Miksi on / ei ole?
• Miksi luulet että Jumala haluaa meidän rukoilevan, vaikka hän tietääkin jo valmiiksi meidän tarpeemme?
• Mikä Isä meidän -rukouksen kohta on mielestäsi tärkein?
• Onko joku Isä meidän -rukouksen kohta mielestäsi vaikea ymmärtää?
• Osaatko jo ulkoa Isä meidän -rukouksen? Miksi se kannattaisi opetella ulkoa?

7. Rukous

Kiitos, rakas Jumala, että saamme rukoilla sinua ja sinä kuulet meitä. Kiitos, että pidät meistä huolta ja että saamme aina tulla luoksesi. Opeta meitä rukoilemaan ja tuntemaan sinua paremmin. Aamen.

Isän idea. © Raamatunlukijain Liitto ry.