Kaupankäyntiä Jumalan kanssa (1. Moos. 18:17–33)

Raamattupiiri, teemana sinnikäs rukous.

Taustaa ja pohdintaa:

Jumala oli kutsunut Abrahamin ja antanut hänelle ihmeellisen ja erityisen elämäntehtävän. Vaikkei Abraham varmaankaan ymmärtänyt Jumalasta kaikkea, hän pelkäsi Jumalaa (1. Moos 17:3) ja luotti tähän (1. Moos. 15:6). Siksi hänet mainitaan Heprealaiskirjeessä uskon sankarina ja esikuvana (Hepr. 11).

Vanhassa Testamentissa Jumala ilmestyi ihmiselle erilaisin tavoin. Abraham osoitti vieraanvaraisuutta ja ymmärsi vastan sitten, että Herra on tullut vierailemaan hänen luonaan ilmoittaakseen suunnitelmansa ja siunatakseen hänet.

Neuvotellessaan Jumalan kanssa Sodomasta Abraham ei viitannut omiin ansioihinsa, vaan Jumalan omaan olemukseen oikeudenmukaisena tuomarina. Tiukka keskustelu Jumalan kanssa opetti Abrahamia tuntemaan Jumalan syvemmin, tuntemaan tämän kärsivällisyyden ja vahvistumaan siinä uskossa, että Jumala on oikeudenmukainen eikä toimi mielivaltaisesti. Abraham oppi myös, että Jumala kuuntelee sitä, joka luottaa häneen.

Jumala kuunteli Abrahamia kärsivällisesti, mikä osoittaa, etteivät Abrahamin pyynnöt olleet mielettömiä. Abraham pyysi Jumalaa säästämään vanhurskaat – Jumala meni pidemmälle lupaamalla pelastaa koko kaupungin, jos löytäisi sieltä kymmenen vanhurskasta.

Jumala puhuu ihmisen kanssa, antaa ihmisen tutustua itseensä, kertoo suunnitelmistaan, on kärsivällinen, hyväksyy läheisen suhteen ihmisen kanssa. Hän ei ole kaukainen, mysteeriin kietoutunut jumaluus, ei uhkaile eikä toimi mielivaltaisesti. Abraham oli yksi lenkki siinä ketjussa, jolla Jumala valmisti Jeesuksen, ”kaikkien maailman kansojen” pelastajan tulemista.

Luetaan 1. Moos. 18:17–33

Keskustelukysymyksiä

Miten on mahdollista, että Abraham seurustelee ”Herran” kanssa?
Mitä Abraham tietää Jumalasta?
Miksi Sodoman kohtalo oli Abrahamille niin tärkeä? (Lue 1. Moos. 13:10–13)
Miten Abraham ymmärtää Jumalan puheen jakeissa 20 ja 21? Miksi?
Millaisia perusteluita Abraham käyttää keskustellessaan Jumalan kanssa?
Luuletko, että Abraham sai Jumalan muuttamaan mielensä? Jos, niin mikä on tämän ”kiistelyn” tarkoitus?
Millä tavalla Jumala eroaa Abrahamin aikaisten (n. 2000 eKr.) ja nykyistenkin alkukansojen jumalista?
Miten ymmärrät Jumalan puheen jakeissa 18 ja 19? Kenen ansiota on Abrahamin valtavan tärkeä rooli raamatunhistoriassa?
Millä tavalla Jumala reagoi Abrahamin rohkeisiin pyyntöihin?
Mikä saa Jumalan kuuntelemaan rukouksiamme?
Millä tavalla rukous opettaa meitä tuntemaan paremmin Jumalaa ja itseämme?

Lopuksi

Lue ennen yhteistä loppurukousta Matt. 6:5-8. Todellinen rukous ei ole sitä, että haluamme Jumalalta pisteitä, eikä sitä, että yritämme kääntää Jumalan pään. Todellinen rukous on Jumalan yhteydessä olemista ja hänen tahtonsa kuuntelemista ja ymmärtämistä – ja sen perusteella oikeaan suuntaan kulkemista.