Daavid ja Goljat
Tietoa ja havainnollistamisvinkki Daavidin ja Goljatin taisteluun liittyen.
Luetaan: 1. Sam. 17:1–15, 32–50
Opetus
Daavidin ja Goljatin kaksintaistelu on yksi Raamatun tunnetuimpia kertomuksia. Maailmanhistoriassakin viitataan joskus tähän raamatunkertomukseen, kun pieni maa voittaa suuremman ja vahvemman esim. sodassa. Daavidin voitto kertoo ennen kaikkea Jumalan voimasta, mutta kertomuksessa on muitakin tärkeitä pointteja.
Daavid oli selvästikin ”ikuinen pikkuveli” – isommat veljet eivät häntä paljon arvostaneet. Jakeessa 28 kerrotaan, miten Daavidin isoveli Eliab moitti kovin sanoin Daavidin halukkuutta taistella Goljatia vastaan. Veljien mielestä Daavidin tehtävä oli vain lammasten paimentaminen. Ehkäpä isoveljet olivat myös kateellisia siitä, että Daavid oli päässyt muusikoksi kuningas Saulin hoviin. Ja aivan käsittämätöntä heidän silmissään oli täytynyt olla se, kun profeetta Samuel voiteli Daavid-pikkuveljen kuninkaaksi! (1. Sam. 16) Olihan Saul jo Israelin kuningas! Jumala oli kuitenkin jo hylännyt Saulin, joka ei ollut kuuliainen Jumalalle (1. Sam. 15: 22–23). Daavid oli Jumalan silmissä kuningas jo kauan ennen kuin ihmiset sen ymmärsivät.
Usein ajatellaan, että kristitty ei saa suuttua. Daavid kuitenkin selvästi suuttui kuullessaan, miten Goljat pilkkasi Jumalaa. Filistealaiset olivat israelilaisille vakava uhka, heidän voittonsa olisi voinut merkitä koko Jumalan oman kansan tuhoa. On tärkeää huomata, että Daavid ei suuttunut siksi, että häntä itseään olisi pilkattu, vaan hän suuttui Jumalan pilkkaamisesta. Suuttumus antoi Daavidille varmasti myös voimaa käydä taisteluun.
Daavid oli oppinut lampaita paimentaessaan luottamaan Jumalaan villipetojenkin uhatessa. Hän oli varmasti lingonnut kiviä satoja kertoja aikansa kuluksi – ja oli kehittynyt siinä hyvinkin taitavaksi. Lähtiessään taisteluun Goljatia vastaan Daavid otti käyttöönsä omat taitonsa sen sijaan, että olisi käyttänyt inhimillisesti paljon vahvemman ja paremman näköistä Saulin tarjoamaa haarniskaa. Ja juuri niillä taidoilla ja luottamuksella, joita oli lampaita paimentaessaan saanut, Daavid voittikin vastustajansa. Meillä kaikilla on taitoja, joilla voi palvella Jumalaa, vaikka ne tuntuisivat hyvin yksinkertaisilta. Kaikkia taitoja voi kehittää Jumalan kunniaksi. Omaa nuoruuttaankaan ei kannata väheksyä. Paavali kirjoitti aikanaan nuorelle Timoteukselle: ”Kenenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesi vuoksi. Näytä sinäuskoville hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämäntavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa.”
Pointti: Jumala on vahvempi kuin yksikään ihminen.
Taustaa, termejä, sananselityksiä
Taistelupaikka
sijaitsi Juudan alankomaassa, Jerusalemista parikymmentä kilometriä lounaaseen.
Kyynärä
Raamatussa esiintyvä pituusmitta, laskettiin alkaen kyynärpäästä keskisormen päähän, vastasi n. 1/2 metriä.
Vaaksa
Kyynärässä oli kaksi vaaksaa, eli vaaksa on n. 25 cm.
Sekeli
Vanhan testamentin aikana yleisimmin käytetty paino- ja rahamitta, 16,37 grammaa.
Herra Sebaot
”Sotajoukkojen Jumala”. Jumala oli kuitenkin enemmän kuin vain Israelin sodanjumala. Raamatussa termillä tarkoitetaan maailmankaikkeuden joukkoja. Nimitys kuvaa koko henkistä ja aineellista maailmankaikkeutta, jota Jumala hallitsee.
Raamatunkohtaan tutustuminen / opetuksen havainnollistaminen
Taidot Jumalalle
Mietitään ja kirjoitetaan ylös mahdollisimman paljon taitoja, joita ryhmäläisiltä löytyy. Ohjaaja lukee listan ääneen ja rukoilee, että Jumala voisi siunata ja ottaa käyttöön kaikki nämä taidot.
Daavid lähtee taisteluun
Piirretään taululle Daavid tai tehdään iso Daavid-paperihahmo. Luetaan raamatunkohta ääneen ja kuunnellaan keskittyneesti. Tämän jälkeen jokainen saa tulla kirjoittamaan Daavid-hahmoon asioita, jotka antoivat Daavidille voimaa ja rohkeutta käydä taisteluun Goljatia vastaan. Keräännytään lopuksi ”Daavidin” eteen ja luetaan hiljaa. Ohjaaja voi lopuksi lukea Ps. 17: 6-13.
Isän idea. © Raamatunlukijain Liitto ry.