Laupias samarialainen

Luetaan: Luuk. 10:25–37

 

Opetus

Kertomus laupiaasta samarialaisesta on yksi tunnetuimpia Jeesuksen esittämiä kertomuksia. Perinteisesti siinä nähdään kehotus auttaa kärsivää, oli tilanne mikä hyvänsä. Kertomuksessa on kuitenkin muitakin pointteja.

Ensinnäkään samarialaista ei kutsuta raamatunkohdassa laupiaaksi. Hän oli siis aivan tavallinen halveksitun sekakansan jäsen, joka kulki Jerusalemin ja Jerikon välistä tietä. Hän tiesi, ettei saisi olla juutalaisten kanssa tekemisissä, mutta nähdessään haavoittuneen miehen tienvarressa hänen sydämensä sanoi toisin. Hän toimi siis rakkauden mukaan, ja siksi häntä onkin alettu kutsua laupiaaksi.

Pappi ja leeviläinen olivat tavallisten ihmisten silmissä arvostettuja kansalaisia. He olivat tulossa Jerusalemin temppelistä pitkältä työmatkaltaan ja halusivat varmasti päästä nopeasti kotiinsa perheensä luokse. Jos he olisivat koskeneet haavoittuneeseen mieheen, ja tämä olisikin osoittautunut jo kuolleeksi, heidän kummankin olisi pitänyt palata takaisin Jerusalemiin pitkällisiin puhdistusmenoihin, sillä juutalainen saastui koskiessaan kuolleeseen.

Kun Jeesus tuli kertomuksessaan siihen kohtaan, jossa laupias samarialainen astuu kuvaan, kuulijat varmasti yllättyivät. Papin ja leeviläisen jälkeen loogisesti olisi pitänyt tulla juutalainen maallikko. Juutalaiselle lähimmäinen oli vain toinen juutalainen, vain poikkeustilanteessa maassa asuva muukalainen – mutta ei missään tapauksessa samarialainen! Lainopettaja oli kysynyt aluksi Jeesukselta, kuka on hänen lähimmäisensä, ja nyt hän sai Jeesuksen vastauksen: jokainen ihminen on toisensa lähimmäinen. Ketään ei saa jättää auttamatta tai arvostamatta syntyperän tai kansallisuuden tähden. Kuulijat ymmärsivät myös, että samarialainen asetti itsensä kuolemanvaaraan auttaessaan juutalaista miestä ja koskiessaan tähän, mikä oli ankarasti kielletty. Joku olisi voinut kostaa tämän teon hänelle, niin hyvä kuin hänen tarkoituksensa olikin.

Lopulta kertomus kuvaa itse Jeesusta. Hän on se, joka aina auttaa jokaista, itsestään välittämättä. Jeesus toimi kuin profeetta Hesekielin lupaama hyvä paimen, joka ”tahtoo etsiä kadonneet, tuoda eksyneet takaisin, sitoa haavoittuneet ja vahvistaa heikkoja” (Hes. 34: 15). Jeesustakin halveksittiin ja hän asettui kuolemanvaaraan ihmisten takia. Lopulta hänet tapettiin, vaikka hän oli tehnyt vain hyvää. Jeesus maksoi täyden hinnan ihmisestä kuolemalla hänen puolestaan ristillä. Voimme siis ottaa oppia samarialaisesta, joka uhrautui kärsivän lähimmäisensä takia, mutta samastua myös haavoittuneeseen, jota Jeesus pysähtyy varmasti auttamaan. Kertomuksellaan Jeesus vastasi myös lainopettajan ensimmäiseen kysymykseen: iankaikkista elämää ei ansaita millään teoilla, vaan se peritään syntymällä Jumalan lapseksi, eli uskomalla Jeesukseen omana pelastajana.

Pointti: Jokainen ihminen on Jumalan silmissä yhtä arvokas.

 

Taustaa, termejä, sananselityksiä

Lainopettaja

Lainopettajat olivat Jeesuksen aikaan sekä koulutettuja teologeja että lakimiehiä. Heitä pidettiin suuressa arvossa sillä he tunsivat hyvin Mooseksen lain. Lainopettajien oppilaista monet olivat fariseuksia. Sekä lainopettajat että fariseukset vastustivat usein Jeesusta.

Jerusalem-Jeriko

Jerusalemista Jerikoon on n. 30 kilometriä matkaa. Jerusalem sijaitsee n. 800 metriä merenpinnan yläpuolella ja Jeriko taas n. 250m merenpinnan alapuolella, joten tie Jordan-joen laaksossa sijaitsevaan Jerikoon laskeutuu jyrkästi mutkitellen. Maasto on autiomaata, joka oli vaarallista yksinäiselle kulkijalle. Suuri osa Jerusalemin papistosta asui Jerikossa.

Leeviläinen

Leeviläiset oli Israelin heimo, joka oli jo autiomaavaelluksella määrätty suorittamaan temppelipalvelusta ilmestysmajassa. Jeesuksen aikana leeviläisten tehtäviin kuului mm. temppelissä soittaminen, lain opettaminen kansalle ja sapatin pitämisen valvominen. Leevin sukuun kuuluvan Aaronin jälkeläiset toimivat pappeina.

Samarialainen

Samarialaiset olivat halveksittu sekakansa, joka oli muodostunut Israelin eli pohjoisvaltion pakkosiirtolaisuuden tuloksena 700 eKr. jälkeen. Assyria vei Israelista osan kansasta pakkosiirtolaisuuteen ja toi tilalle vierasta kansaa. Näin syntynyt sekakansa säilytti osin juutalaisen uskonnon, mutta eivät esimerkiksi tunnustaneet Jerusalemin temppeliä ainoana uhripaikkana, vaan uhrasivat Garissim-vuorella. Juutalaiset välttivät kanssakäymistä samarialaisten kanssa.

Laupeus

Raamatun mukaan Jumala on laupias, eli hän aktiivisesti osoittaa laupeutta (= rakkautta) ihmistä kohtaan, vaikka ihminen ei sitä ansaitsisikaan. Jumalan laupeus tuli selvimmin esiin Jeesuksessa. Laupeus on myös kristityn ominaisuus: Raamattu kehottaa kristittyjä tekemään hyvää toisille ihmisille, aivan kuin Jeesuskin teki.

 

Raamatunkohtaan tutustuminen / opetuksen havainnollistaminen

Näytelmä nykyajassa

Näytellään Laupiaan samarialaisen kertomus nykyajassa. Sovitaan aluksi yhdessä

• mikä on nykyään vaarallinen paikka, jossa ryöstö voisi tapahtua (Jerusalem-Jeriko -tie)
• ketkä ovat nykyajan rosvoja
• ketkä ovat nykyajan arvostettuja mutta itsekkäitä ihmisiä (pappi ja leeviläinen)
• kuka on nykyajan halveksittu ihminen, joka kuitenkin auttaisi kärsivää (samarialainen)
• millä tavalla sairas kuljetettaisiin hoitoon (juhta)
• missä sairas hoidettaisiin (majatalo)
• kuinka paljon ja miten nykyään maksettaisiin hoidosta (denarin kolikot)

Isän idea. © Raamatunlukijain Liitto ry.