Marttyyri Stefanos
Tietoa ja havainnollistamisvinkki liittyen ensimmäiseen kristittyyn marttyyriin.
Luetaan: Ap. t. 6:8–15; 7:54–60
Opetus
Stefanos oli ensimmäinen uskonsa tähden kuollut kristitty. Häntä ei voitu tuomita mistään pahanteosta – päinvastoin. Hänet oli juuri valittu seurakunnassa erityiseen avustustehtävään, pitämään huolta köyhistä ja sorretuista leskistä. Stefanoksen sanotaan olleen ”täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä” (Ap. t. 6: 5) ja hän teki myös ihmetekoja (Ap. t. 6: 8).
Juutalaisten johtajat pelkäsivät oman arvovaltansa puolesta, kun he huomasivat Jeesus-uskon saavan yhä enemmän kannattajia. Stefanos oli juutalaisten johtajien silmissä erityisen vaarallinen juuri uskonsa ja hyvien tekojensa takia, sillä niiden johdosta yhä uudet ihmiset alkoivat uskoa Jeesukseen. Stefanosta syytettiinkin asioista, joita hän ei ollut koskaan sanonut tai tehnyt.
Stefanos piti juutalaisten johtajille pitkän puheen, jossa hän osoitti tuntevansa hyvin Israelin kansan historian (Ap. t. 7: 1–53). Hän korosti sitä, miten juutalaiset olivat kautta historian hyljeksineet ja vainonneet niitä, jotka olivat ilmoittaneet Jumalan tahdon. Tällainen puhe sai neuvoston jäsenet ”kiristelemään hampaitaan”. Ei ole helppoa kuulla ikävää totuutta itsestään.
Stefanoksen marttyyrikuolema muistuttaa Jeesuksen kuolemaa. Jeesuskin kuoli syyttömänä, ja siitä huolimatta rukoili vielä ristilläkin vainoojiensa puolesta. Pyhä Henki antoi Stefanokselle voiman uskoa ja säilyttää myös rakkaus muita ihmisiä kohtaan loppuun asti. Kuolemansa hetkellä hän näki jotain sellaista, mitä kukaan muu ei vielä ollut nähnyt: Jeesuksen seisomassa valtaistuimella, valmiina ottamaan omansa kotiin. Siksi hänen kasvonsa näyttivät enkelin kasvoilta.
Stefanoksen kuoleman jälkeen koko seurakuntaa alettiin vainota, minkä takia suurin osa Jeesukseen uskovista pakeni Jerusalemista. Jumala käänsi tämänkin uhkaavan tilanteen siunaukseksi: kristinusko levisi pakoon lähteneiden uskovien kautta yhä laajemmalle.
Pointti: Pyhä Henki antaa voiman.
Taustaa, termejä, sananselityksiä
Marttyyrit
Stefanos kärsi marttyyrikuoleman, mikä tarkoittaa sitä, että hän joutui kuolemaan uskonsa takia. Perimätiedon mukaan kaikki apostolit Johannesta lukuun ottamatta kärsivät myös marttyyrikuoleman. Historian aikana on monia muitakin kristittyjä kohdannut sama kohtalo. Tänäkin päivänä jopa 200 miljoonaa kristittyä saa kärsiä uskostaan. Joissain maissa evankeliumin kertominen muille on lailla kiellettyä, erittäin tiukasti kristinuskoon suhtautuvissa maissa jopa pelkät kristittyjen kokoontumiset tai Raamatun omistaminen voivat johtaa kuolemaan. Nykypäivän marttyyreista löytyy tietoa esim. sivuilta www.marttyyrienaani.fi (Marttyyrien ääni, entinen Stefanus-lähetys), www.martyredchurch.net/fi tai www.opendoors.fi (Open Doors). Kristittyjen vainoja nykymaailmassa esittävä kartta löytyy sivulta www.opendoors.fi/worldwatchlist.
Kyrene ja Aleksandria
Kyrene oli Pohjois-Afrikassa sijaitseva Rooman provinssi, jossa asui paljon juutalaisia. Kyrenestä kotoisin oleva Simon oli kantanut Jeesuksen ristiä. Aleksandria oli myös Pohjois-Afrikassa sijaitseva suuri kauppakaupunki, jonka väestöstä n. 40 prosenttia oli juutalaisia. Aleksandriassa käännettiin Vanha testamentti kreikaksi. Sitä kutsutaan nimellä Septuaginta.
Kilikia ja Aasia
Kilikia sijaitsi Vähä-Aasian kaakkoisosan rannikkoseudulla. Tarso, Paavalin syntymäkaupunki, oli Kilikian pääkaupunki. Aasia tarkoittaa tässä kohtaa ilmeisesti vain Vähä-Aasian länsirannikkoa. Kumpikin alue sijaitsee nykyisen Turkin alueella Välimeren rannikolla.
Suuri neuvosto
Suuri neuvosto oli juutalaisten ylin päättävä elin. Sen jäseniä olivat mm. juutalaisten ylipappi ja muut pappien päämiehet. Roomalaisaikana suuren neuvoston vastuulla oli sisäisen järjestyksen valvonta. Se saattoi antaa kuolemantuomion, mutta roomalaisen maaherran piti vielä vahvistaa tuomio. Stefanoksen kivittäminen oli laiton teko, koska sitä tuomiota ei ollut maaherra vahvistanut.
Ihmisen Poika
tarkoittaa Jeesusta. Jeesus itse käytti tätä nimitystä itsestään erityisesti silloin, kun hän puhui itsestään Messiaana, jolla on ylösnousemuksensa jälkeen valta tuomita ja lunastaa ihmiset.
Tapaninpäivä
Toista joulupäivää, 26.12., kutsutaan Suomessa Tapaninpäiväksi. Se on ensimmäisen kristityn marttyyrin, Stefanoksen (suom. Tapani) ja kaikkien muidenkin marttyyrien muistopäivä. Uskonsa puolesta kuolleita muistetaan myös marraskuun alussa vietettävänä pyhäinpäivänä.
Raamatunkohtaan tutustuminen / opetuksen havainnollistaminen
Väärä todistus
Näytellään raamatunkohdan tapahtumat nykyajassa, kuitenkin niin, ettei lopputulos ole tappaminen vaan jotain muuta ikävää, esim. kaveripiirin ulkopuolelle ajaminen tai vangitseminen. Mietitään ensin yhdessä, millaisessa tilanteessa ja ketkä voisivat alkaa levittää vääriä huhuja jostain kristitystä, millaisia ne voisivat olla, ja millä tavalla tätä kristittyä tai kristittyjen ryhmää alettaisiin kiusata.
Isän idea. © Raamatunlukijain Liitto ry.