Babylonin torni, ylpeyden torni (1. Moos. 11:1–9)

Raamattupiiri ihmisen ylpeydestä ja sen seurauksista.

Pohdintaa ja taustaa:

Kertomus Babylonin tornista on yksi Raamatun alkukertomuksista, joiden kokonaisuuden 1. Moos. 11 päättää. Paljon on jo tapahtunut: luominen, syntiinlankeemus, paratiisista karkotus, Kainin murhatyö, ihmiskunnan moraalittomuus ja vedenpaisumus, josta vain Nooan perhe ja eläinparit selvisivät veden päällä kelluvassa arkissa. Vedenpaisumuksen jälkeen Jumala teki liiton Nooan ja tämän jälkeläisten kanssa. Kaikesta huolimatta Jumala ei ollut hylännyt luotujaan.

Jakeessa 7 Jumala puhuu me-muodossa. Kuten ihmisen luomisessa (1. Moos. 1:22), tässäkin korostetaan Jumalan kolminaisuutta: Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä.

Tornin rakentajia motivoi heidän oma ylpeytensä ja vallanhalunsa. He halusivat ”koskettaa taivasta”, joka kuvaa Jumalan asuinsijaa. Aadamin ja Eevan jälkeläiset eivät osoittautuneet esi-isiänsä paremmiksi. Jumala huomasi, että ”tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua”(j. 6).

Kielten jakautuminen oli ehkä tapahtunut jo aiemmin (1. Moos. 10:31). 1. Moos. 11:1 tarkoittaakin ehkä sitä, että nyt haluttiin puhua vain yhtä kieltä, ajatella ja elää kaikki samalla tavalla. Haluttiin luoda ns. monoliittinen yhteiskunta. Tällaisessa totalitaarisessa yhteiskunnassa ei olisi ollut tilaa Jumalan luomalle monimuotoisuudelle.

Sosiologi F. de Gonick sanoo tästä raamatunkohdasta näin: Babyloniasta on löytynyt monia Baabelin tornia muistuttavia rakennelmia. Kaikki ovat olleet yksinvaltiaan pakkotyöllä rakennuttamia. Joka kerta tällainen hallitsija on pyrkinyt tuhoamaan ihmisten keskinäisen erilaisuuden. Jumala muistuttaa ihmistä tästä erilaisuudesta ja monimuotoisuudesta: hän muistuttaa, miten ”kaikki yhden puolesta” eroaa ajatuksesta ”yksi kaikkien puolesta”. Jumalan tekemän kielten sekoittamisen jälkeen tornien rakennustyöhön osallistuneet orjat huomasivat puhuvansa eri kieltä kuin kuningas, ajattelevansa eri tavalla kuin tämä. Ihmisillä oli vaikeuksia ymmärtää toisiaan ja olla asioista samaa mieltä. Yhteiskunnasta tuli siis erimielisempi mutta samalla oikeudenmukaisempi. Jumala esti tornin rakentamisen varjellakseen ihmisiä toisiltaan.

Ensimmäistä helluntaita (Ap. t. 2:1–12) voi pitää ”anti-Babylonina”, Babylonin tornin rakentamiseen liittyvien tapahtumien vastakohtana. Silloin rakentajana oli Jumala ja ihmiset pystyivät Pyhän Hengen voimassa ymmärtämään toisiaan. Helluntain tapahtumien seurauksena monet oppivat kunnioittamaan Jumalaa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.

Tehtävä (ryhmälle, joka tuntee Raamattua kohtuullisen hyvin)

Kerro, että aiheena on ”Babylonin torni”. Katsomatta Raamatusta yritetään pareittain muistella kertomus mahdollisimman tarkasti ja kirjoitetaan yksityiskohtia paperille. Lopuksi luetaan muistiinpanoja ääneen. Virheellisiin muistikuviin ei tarvitse puuttua: ne korjaantuvat, kun raamatunkohta luetaan.

Luetaan: 1. Moos. 11:1–9

Keskustelukysymyksiä

Millainen suhde ihmisillä oli toisiinsa tuona aikana? Mihin he pyrkivät?
Miten Jumala reagoi ihmisten projektiin? Minkälaisen päätöksen se saa (j. 9)?
Miksi ihmiset halusivat rakentaa tällaisen tornin ja miksi Jumala esti sen rakentamisen?
Kuvittele, millainen uusi yhteiskunta olisi ollut, jos torni olisi saatu valmiiksi?
Miten selität Jumalan reaktion? Oliko hän mustasukkainen ihmisestä?
Mitä tämä raamatunkohta kertoo meille omassa ajassamme? Mitä se kertoo ihmisten luoman yhteiskunnan toiminnasta?
Mitä voit oppia itsestäsi ja ihmissuhteistasi tämän raamatunkohdan perusteella? Mitkä ovat inhimillisen ylpeyden ”oireita”?
Millaisia asioita voivat elämässä olla ”kovaksi poltetut tiilet” (j. 3), joiden avulla ihminen haluaa rakentaa omaa vahvuuttaan ja mainettaan?
Pohtikaa yhdessä tai hiljaa omassa mielessä: Millaisia oman elämäni rakennelmia Jumala ehkä haluaisi hajottaa ottaakseen minut täydellisemmin hallintaansa?

Lopuksi

Yhteisen rukouksen jälkeen ohjaaja voi lukea kaikille ääneen yhden tai useamman näistä raamatunkohdista: 1. Joh. 2:16; Sananl. 29:23; Jaak. 4:6; 1. Tim. 6:17–19.