Jumalan rakkaus (1. Kor. 13:1–13)

Lue: 1. Kor. 13:1–13

Pohdintaa ja taustatietoa

Jos olet joskus ollut kirkossa seuraamassa avioliittoon vihkimistä, olet ehkä kuullut tämän raamatunkohdan.  Kun aviopari julkistaa liittonsa ja pyytää sille siunausta, onkin luonnollista puhua rakkaudesta ja sen merkityksestä. Paavali kirjoittaa tässä kuitenkin muillekin kuin rakastuneille pareille, ja rakkaudesta puhuessaan hän ei tarkoita romanttista rakkauden tunnetta.

Edellä Paavali on kirjoittanut lahjoista, joita Pyhä Henki antaa seurakunnalle, esimerkiksi kielillä puhumisen tai profetoimisen. Korinttilaiset, joille hän tässä kirjoittaa, olivat innoissaan kaikista näyttävistä lahjoista.

Eiköhän samoin ajatella nykyäänkin: se mistä lähtee enemmän ääntä ja mikä enemmän hämmästyttää, tuntuu suuremmalta kuin jokin hiljainen ja tavallisen oloinen. Näyttäviä hengellisiä lahjoja saaneet korinttilaiset olivat ylpistyneet ja unohtaneet, että lahjoilla piti palvella seurakuntaa eikä pönkittää omaa asemaa. Kaiken pohjana tuli olla rakkaus.

Paavali painottaa, että ilman rakkautta millään näyttävälläkään toiminnalla ei ole arvoa. Se, joka yrittää tällaista rakkautta itsestään puristaa, huomaa hyvin nopeasti omien rajojen tulevan vastaan. Miksi tällaista sitten kirjoitetaan, jos kukaan ei siihen pysty? Jos laitat sanan ”rakkaus” tilalle nimen ”Jeesus”, alkaa raamatunkohta avautua uudella tavalla. Jeesus on täydellinen rakkaus. Hän opettaa meitä rakastamaan ja antaa siihen oman voimansa. Hän on myös kaikkien lahjojen antaja.

Mieti

Millä tavalla usko ja toivo liittyvät rakkauteen?  Millä tavalla Jeesus voi opettaa sinua rakastamaan?

 

RaamattuStartti. © Scripture Union/E100youth & Raamatunlukijain Liitto ry.